Raskas sota ~ kevyet huvit

Kirsti Hurmeen esiintymisistä rintamakiertueilla ja asemiesilloissa ei ole kuva- tai äänitallenteita. Tämä kuva on vuoden 1941 suosikkielokuvasta. Kirstiä auttamaan rientävien sotapoikien jono olisi varmasti ollut loputon, mutta tällä kertaa ensimmäisinä hätiin ehtivät Ryhmy ja Romppainen.

Lyhyen mutta raskaan talvisodan aikana 1939–1940 ei organisoitua sota- ja kotirintaman viihdytystoimintaa ehditty eikä pystytty aloittamaan, kun kansakunta kamppaili olemassaolostaan ylivoimaista vihollista vastaan. Jatkosodan aikana kesästä 1941 syksyyn 1944 oli toisin. Toiminta oli alusta alkaen suunnitelmallista, johdettua, monipuolista ja laajamittaista. Sota-ajan viihdytystoiminta oli hengeltään kevyttä ja viihteellistä virkistystä. Tietoisesti vältettiin raskasta ja paatoksellista ohjelmaa, koska huomattiin, että liian vakava isänmaallinen propaganda ärsytti kuolemaa silmästä silmään katsovia rintamiehiä. Henkisesti ja ruumiillisesti raskaissa poikkeusoloissa elävien sotilaiden ja siviilien mieliala pysyi paremmin yllä kaihoisten iskelmien, humorististen sketsien, vauhdikkaiden voimisteluesitysten ja taianomaisten taikureiden avulla.

Tässä yhteydessä jätän käsittelemättä elokuvat, joilla oli tärkeä tehtävä sota- ja kotirintaman viihdytystoiminnassa jatkosodan aikana, ja pitäydyn rintamakiertueissa ja asemiesilloissa, joissa taiteilijat esiintyivät yleisölle paikan päällä. Sota-ajan elokuvia ja Kirsti Hurmeen näkyvää roolia niissä käsitellään laajasti toisaalla tällä sivustolla.

”En minä osaa mitään esittää, minähän olen vain filmitähti…”

Savuinen kapakka ja samettinen ääni, värikkäät drinkit ja koreat puvut. Siinä aineksia sota-ajan ahdistuksen karkoitukseen edes pariksi tunniksi elokuvateatterin penkissä. Kohtaus elokuvasta Ryhmy ja Romppainen.

… oli Kirsti Hurmeen itseironinen vastaus, kun häntä pyydettiin jatkosodan aikana muiden elokuvanäyttelijöiden tavoin esiintymään monenlaisiin tilaisuuksiin. Kohtalokkaista ja viettelevän eroottisista rooleistaan tunnettu ja tunnustettu Hurme oli miesyleisön suosima näyttelijä ja olisi ollut toivottu esiintyjä rintaman viihdytyskiertueilla. Hän kuitenkin taipui pyyntöön ja vieraili monissa tapahtumissa aina rintamakiertueita myöten. Moni sotapoika oli onnellinen vain saadessaan nähdä hänet ilmielävänä. Kuukausia kylmissä ja kosteissa korsuissa kärsineestä ja kauniimpaa sukupuolta näkemättä olleesta jermusta oli kiinnostavampaa nähdä nainen ja filmitähti Kirsti Hurme kuin varsinainen ohjelmanumero.

Uusi Maailma -lehden haastattelussa vuonna 1975 Kirsti Hurme kertoo noista ajoista: "Syntistä oli siihen aikaan kaksiosainen uimapuku, joka ylläni loikoilin rannalla (uutuuselokuvassa Antreas ja syntinen Jolanda, 1941). Niin kotirintamalla kuin korsuissa pojat liimailivat puolialastonkuviani seinilleen ja näkivät valveunia, niin minulle kerrottiin. Ja näinhän sen itsekin, kun olin kaksi vuotta rintamakiertueilla esiintymässä... monoissa ja hiihtopuvussa."

Totuuden nimessä on kuitenkin muistettava, että myös Hurmeen käheän samettinen alttoääni ja laulutaito hurmasivat yleisön.

He kuolivat saappaat jalassa

Siiri Angerkoski ja Aku "Lapatossu" Korhonen. Eräällä kiertueella Kiestingissä Korhonen pelasti Angerkosken hengen. Viholliskone syöksyi uimassa ollutta Siiriä kohti, mutta Aku ehti varoittaa viime tingassa. Angerkoski ryntäsi maihin ja ehti suojautua rannan mättäisiin. Noutaja meinasi kuitenkin tulla omien puolelta. Rukajärvellä kiertueväelle oli sauna lämmitetty niin kuumaksi, että Siiri tokaisi: ”Saunassa on aikaisemmin kylvetty, vaan ei helvetissä.”

Olosuhteet olivat usein alkeelliset ja ankarat, jopa hengenvaaralliset, esiintyjillekin, mutta kuten etulinjan miesten, myös taiteilijoiden salainen ase oli ronski huumori. Nuori Kirsti Hurme ja jo tuolloin legendaarisen maineen saavuttanut Siiri Angerkoski olivat viihdytyskiertueella Syvärin suunnalla. He joutuivat rytkyttämään kuoppaista tietä kuorma-auton lavalla. Kirsti yritti viritellä keskustelua matkakumppaninsa kanssa: ”Oletko Sinä Siiri nähnyt jo sen Erroll Flynnin filmin He kuolivat saappaat jalassa?” ”En ole. Eikä taida tilaisuutta enää tullakaan. Jos tämä matka ei kohta lopu, niin me kaikki kuollaan persukset vereslihalla”, vastasi Angerkoski rempseään tyyliinsä.

Asemiesillat olivat yhdysside kodin ja korsun välillä

Kirsti Hurmeen kanssa monissa elokuvissa näytellyt Kaija Rahola esiintyy asemiesillassa Helsingin työväentalolla 18.6.1942.

Keväällä 1941 – siis jo välirauhan aikaan ennen jatkosodan syttymistä – alkoivat suuret asemiesillat, radiohistoriaa mullistaneet suorat torstailähetykset, joissa maan johtavat taiteilijat esiintyivät iltamatyyliin: harmonikkataiturit Vili Vesterinen ja Lasse Pihlajamaa, laulutrio Harmony Sisters, Malmsténin veljekset, Dallapé-orkesteri, Aku Korhosen Lapatossu jne. Ensimmäistä kertaa sodan erottamat kansalaiset saivat radion välityksellä elää yhteisiä hetkiä kodeissa ja korsuissa. Jokaviikkoisia asemiesiltoja lähetettiin vuosina 1941–44 yhteensä 125 kappaletta. Esityksiä oli tuhansia, joista sata radioitiin. Asemiesillat olivat aikansa suosituimpia radio-ohjelmia. Yleisin järjestämispaikka oli Helsingin messuhalli, mutta myös muualla maassa niitä pidettiin. Asemiesilloista on säilynyt vain muutamia tallenteita. Yleisradiossa on jäljellä kuusi minuuttia Einari Ketolan esittämän korpraali Möttösen humoristista huulenheittoa. Iskelmäsuosikki Henry Theelin tulkitsema ikivihreä Palaja Sorrentoon on säilynyt filmitallenteena. Valitettavasti Kirsti Hurmeen esiintymisistä ei ole ääni- tai kuvatallenteita. Kuvitellaan…

Asemiesilloissa esiintyi Suomen suosituimpien artistien lisäksi myös kansainvälisiä tähtiä lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Helsingissä esiintyivät mm. ruotsalainen laulaja Zarah Leander, saksalainen laulaja ja elokuvatähti Ilse Werner, rintamaradiossa erityisen suosittu chileläinen laulaja ”Chilen satakieli” Rosita Serrano, ruotsalainen näyttelijä-laulaja Sickan Carlsson sekä itävaltalainen laulaja ja elokuvatähti Lizzi Waldmüller, joka kuoli Wienin pommituksessa sodan viimeisinä viikkoina keväällä 1945. Sen jälkeen kun heidän äänensä oli kuultu korsun hämärässä radiosta asemiesillan suorassa lähetyksessä, ulkomaalaiset naistähdet saattoivat nousta rintamamiehelle lähes myyttisiksi olennoiksi.

Syntisen haaskaa Savonmualla: kuuluttaja kaatuu rintamalle

Saksalainen laulaja ja näyttelijä Ilse Werner esiintyy Helsingin konservatoriossa toukokuussa 1943.

Tämä tapahtui Kuopiossa. Asemiesillan kuuluttaja - ennen tilaisuutta klubilla nauttimiensa väkevien rohkaisemana ja kenties eturivissä pönöttävien arvovieraiden tunkkaista arvomaailmaa tuulettaakseen – juonsi yhden illan päätähdistä lavalle: ”Täällä on ollut koko illan niin peijakkaan arvokasta ja siveää ohjelmaa, mutta nyt tänne tulee yksi syntinen nainen ja laulaa meille yhden syntisen laulun…” Vastikään elokuvassa Antreas ja syntinen Jolanda hehkuneen Kirsti Hurmeen saapuessa lavalle kuuluttaja riensi herrasmiehen elkein tervehtimään häntä. Kuuluttaja kompastui mikrofonin johtoon sillä seurauksella, että rytäkässä sekä teline että mies menettivät tasapainonsa. Kaikeksi onneksi kuitenkin niin päin, että rautatanko rojahti lattialle ja mies horjahti Kirsti Hurmeen rehevää rintaa vasten. Kylmä rinki persuuksissaan satapäisen yleisön edessä tekniikan miehet riensivät nostamaan mikrofonin pystyyn ja saattamaan sen toimintakuntoon, uuden miehen hoitamaan kuulutukset ex tempore ja ohjelman jatkumaan kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Einari Ketolan luoma hahmo korpraali Möttönen kertoo puujalkavitsejä halkopinon edessä rintamakiertueella. Säestäjänä on harmonikkataituri Vili Vesterinen.

Kirsti Hurmeen kanssa samoissa elokuvissa ja teatteriesityksissä olleista taiteilijoista asemiesilloissa ja viihdytyskiertueilla esiintyivät mm. Einari Ketola, Tauno Palo, Ossi Elstelä, Olavi Virta, Leo Lähteenmäki, Lulu Paasipuro, Tuire Orri ja Kaija Rahola.